Motivaatiokysymys

Motivaatio = johonkin toimintaan johtavien motiivien kokonaisuus, vaikuttimet, syyt, perusteet; motivointi [Kielitoimiston sanakirja]

Motivaation voi ymmärtää näkökulmasta, käytettävästä viitekehyksestä ja asiayhteydestä riippuen monin eri tavoin, mutta perimmältään kyse on aina ihmisen toimintaa ohjaavasta ja liikkeelle panevasta voimasta; halun muuttumisesta tahdoksi. Oma ymmärrykseni motivaatiosta ja sen puuttumisesta perustuu pitkälti maallikkohavaintoihini lasten kasvatuksessa, eikä niinkään käyttäytymistieteiden tai psykologian teorioihin, vaikka johtamisen opinnoista ja kasvatustieteiden perusteista olen joskus oppia saanut (en muista, kuinka motivoitunut mahdoin olla).  Niin, ja tietenkin omien liikuntaharrastusteni kohdalla, onhan liikkeelle lähdön problematiikka ja motivaation etsintä ikuisesti toimiva lehtien terveyspalstojen vakioaihe. Kohtasin motivaatioon liittyviä kysymyksiä aamun toisen kahvikupin aikana, heti katsottuani lumihiutaleita pihanurmella ja ulkolämpömittarin armottoman selväpiirteistä viivaa aivan liian alhaalla asteikolla. 

Takatalvi

Takatalvi tarkoittaa keväällä tai alkukesällä lämmintä jaksoa seurannut kylmä, yleensä pakkasia sisältävä kausi. Kuvainnollisesti takatalvi viittaa vastaavaan ilmiöön ihmisten tai yhteisöjen välillä. Suomalaisille takatalvi edustaa vuosittain toistuvaa odotusten ja meteorologisten todennäköisyyksien ristiriitaa, joka samalla symboloi harvinaisen nasevasti pettymyksen tunteita ja niiden kuvailua. Olen taipuvainen ajattelemaan, että huhtikuun aivan ensimmäisten päivien aikaan yöpakkanen tai pieni lumisade edustaa kevään keikkuvaa tulemista, eikä varsinaista takatalvea. Joka tapauksessa tilanne saa pohtimaan vaatetuksen ja kesärenkaiden suhteen noudatetun optimismin hintaa. Samalla löysin kylmästä säästä itselleni riittävästi tahtoa lähteä ulos, koska nyt pääsisin katsomaan, kuinka kaupunkiympäristön osat ja toimijat selviytyvät takatalven tunnelmissa. Valitsin tällä kertaa uskollisen retki/soratie/maailmankaikkeuspyöräni, kohta kymmenvuotiaan Kona Roven alumiinirunkoisen hinnat-alkaen-mallin.

Luonnolla näytti kaikki olevan hyvin yön muutaman pakkasasteen jäljiltä. Sinivuokot olivat hieman lurpallaan, mutta sen heille suon ilomielin. Aamulla varikset istuivat passiivisina pihakoivujemme latvoissa, mutta en tiedä, erosiko tilanne mitenkään muista viime aikojen aamuista. Ilmeisesti takatalvi-käsite ei ihan vielä täyttynyt.

Kevään tuntu oli juuri sellainen kuin pitikin. Hiekkatiet ja -kadut olivat jo kuivuneet, eivätkä polutkaan olleet enää liian märkiä. 

Vitaalisia vempaimia?

Olen viime päivinä pohtinut paljon aineen vitaalisuutta - elottomien olioiden (tässä: esineiden) toimijuutta tarkkailevan ihmisen suuntaan. Vaikka empiirisesti tutkien emme löytäisi esineistä elävän luonnon olioiden kaltaisia toimintoja, niin jonkinlaista vuoropuhelua me käymme objektivoimiemme kohteiden kanssa, kun annamme niille merkityksiä. Aihetta on kiinnostavalla tavalla käsitellyt mm. Jane Bennett paljon siteeratussa teoksessaan Materian väre (alkup. Vibrant Matter. A Political Ecology of Things). Bennettin esittämä teoriapohja on saanut ohuudestaan kritiikkiä, enkä voi välttyä samansuuntaisilta ajatuksilta. Joka tapauksessa kiinnostava näkökulma, joka saa uudenlaista pontta nykyisessä tekoälyn ja internet of things-aikakauden muodostamassa elottomassa ekosysteemissä. Syvällisempiä ja samalla vaikeaselkoisempia näkökulmia tarjoaa varsinkin ranskalainen filosofia, esimerkkinä Gaston Bachelardin Aineen mielikuvitus ja yhteiskuntatieteissä Bruno Latourin kiinnostavat ajatukset ihmisen, luonnon ja teknologian "hybrideistä". Tämä nousi kirkkaana mieleeni, kun katselin rauhassa laiduntavaa kaupunkipyörien laumaa. 

Volvot horrostavat toisinaan huomattavan pitkään. Tässä tapauksessa ei enää ole elintoiminnoista varmuutta, mutta pihapiiriin tämä hyvin suosittu nähtävyys antaa ainakin omaperäisen leiman. Motivaatio-sanan taustalla lienee latinan liikkumista tarkoittava sana movere. Motivoiduin pyöräilemään hiekasta harjattuja katuja katsomaan liikkumattomia esineitä. Toiminnan taustalla vaikuttavat motiivit, jotka ovat tarpeita, haluja, viettejä tai vastaavia intention kohteita.
Motiivini herättävät epäilyksiä.

Törmäsin myös vapaana seikkailevaan kissaan, joka ei tuottanut suurta vaaraa tuleville linnunpoikasille. Hieman myöhemmin ei tätäkään olisi heinikosta löytänyt, mutta juuri huhtikuinen viileä aamupäivä on alastomuudessaan kaikenlaisten löytämisten aikaa. 

Muistan tämän nokkamallisen Volvon jostakin lapsuuden-varhaisnuoruuden ajalta, kun tuonne hevostallin suuntaan tehtiin tiepohjia ja muistaakseni laitumia. Aluksi Volvo oli siellä ihan muina kuorma-autoinaan, mutta jossain vaiheessa hytti, keulapellit, moottori ja lava katosivat uusiin urakoihin. Ehkä lopusta suunniteltiin jonkinlaista lanaa, vai jäikö tuo N-sarjalainen vain yksinkertaisesti ojan väärälle puolelle? Pyöräilen tuosta ohi aina toisinaan, mutta yleensä Volvo kyyhöttää parjon paremmassa piilossa heinikon ja nokkosten peitossa. Jonnekin tuonne hukkasin kerran myös ajolasini, joita en nytkään löytänyt (enkä sähköpaimenen vuoksi alkanut konttaamaankaan). Viileälle pyöräilylle paikka antoi kaivatun lämmittelyhetken, kun aurinko tilapäisesti pilkahti näkyviin.

Hylätty (tai oikeammin käytöstä sivuutettu) teollisuusraide on myös lempipaikkojani Riihimäen liepeillä. Nyt en halunnut ajaa kiskojen välissä pölkkyjen päällä, koska pyöräni rengastus olisi ollut siihen touhuun pahasti alamittaista. Päädyin katselemaan tapahtumien kulkua vain vähän lähempää. 

Sillan alle päätyessäni totesin, että motivaatiotekijäksi tämä ehdottoman epätieteellinen takatalven tarkkailu osui oikeaan. Raatelevasta koillistuulesta huolimatta hetkittäin oli mukavan lämmintä, ja nyt näin kovin (tai liiankin) tutut paikat jollakin tapaa uudessa, keväisessä valossa). Pyöräily tuntui harvinaisen keväiseltä yhdistelmältä heräävää luontoa ja puuttuvan aluskasvillisuuden paljastamia jännittäviä jälkiä kadonneista asioista, jotka voi tavoittaa vain mielikuvittelemalla.